2. Uusia ystäviä ja parempia arvosanoja

Pääsin koulusta kotiin, opettaja oli nostanut arvosanani seiskaan. Koulussa minulle tuli juttelemaan sen miehen tytär, jonka kanssa olin chattaillut. Tyttö esittäytyi Yonaksi, ja vaikutti hieman hemmotellun oloiselta ja diivamaiselta, mutta kaikesta huolimatta pidin hänestä. Sovimme, että soitan hänelle koulun jälkeen. Toivoin, että hänestä tulisi ystävä, joka auttaisi sopeutumaan uuteen paikkaan.



Ennen kun kutsuin Yonan kylään, tein läksyt. Niitä ei kauhean paljoa ollut, mutta oli ne kuitenkin hyvä tehdä edestä pois. Juuri kun sain läksyt päätökseen, pihalta kuului auton ääni ...



Pihalla äitini Eetla Dalstenne nousi romuisesta autosta pois ...
- Äiti?! Missä olet ollut? Kysyin ihmeissäni, en ollut huomannut ettei äiti ollut kotona.
- Kulta, en pystynyt kertomaan sinulle kun olit koulussa, mutta sain töitä toimittajana. Lähdin töihin sillä välin kun olit koulussa, äiti kertoi iloisena.
- Okei, ei se mitään. Kiva kun sait töitä, yritin kuulostaa mahdollisimman iloiselta. Äiti nyökkäsi vastaukseksi.
- Koulussa muuten yksi tyttö tuli juttelemaan minulle, kutsun hänet kylään tänään, sanoin.
- Ai, sepä mukavaa! Eetla huudahti iloisesti.



Menin sisälle soittamaan Yonalle:
- Yona moi, nuoren tytön ääni vastasi puhelimeen.
- Moi, täällä Adetta ...
- Aa joo! Tuunks mä sinne?
- Joo tuu vaan.
- Ouke! Tuun iha pia.
- Joo moi!
- Moro.



Yona valitteli minulle, kuinka hänen kuukausirahasta oli jätetty 20$ pois, koska hän jäi kiinni juomisesta. Mietin mielessäni, että kuinka hemmoteltu tämä nuori oli? Minulta olisi lähtenyt koko kuukausiraha pois! Toivottavasti kaikki Newarkin nuoret ei olleet tällaisia ... Pian ehdotin Yonalle, että menisimme sisälle.



(pahoittelen tota yhtä seinää ..)
Tanssin Yonan kanssa loppu illan. Hän oli ihan kivaa seuraa, vaikka hehkuttikin koko ajan mahtavasta poikaystävästään Masayasta ja kertoi kuinka hän itse pitää kaupungin parhaita bileitä. Hyvästelin pian kuitenkin uuden ystäväni, en jaksanut enää kuunnella.



Yonan lähdettyä päätin kirjoittaa päiväkirjaan. Kerroin koulupäivästä, uudesta ystävästäni Yonasta ja siitä, että haluaisin tutustua muihinkin tyyppeihin. Pian äiti kuitenkin huusi;
- Adettaa, tule syömään! Yleensä hän ei kutsunut erikseen, söin silloin kun halusin, mutta nyt näköjään hän oli halunnut tehdä ruokaa ja leikkiä kunnon kotiäitiä ...



... Tai sitten ei. : D Äitini oli tilannut pizzaa. Samalla kun söin tuoretta, lämmintä pizzaa mietin, olisiko kaupungissa yhtään kivaa poikaa jota voisi treffailla. Halusin kipeästi seuraa vastakkaisestakin sukupuolesta, sitä paitsi en halunnut olla koko nuoruuttani sinkkuna.



Pizzaa syötyäni sanoin äidille hyvät yöt, jonka jälkeen menin nukkumaan. Kello oli noin yksitoista illalla. Ei onneksi mennyt kovin myöhään. Huomenna voisin yrittää tutustua johonkin toiseenkin simiin, kun vain Yonaan. Yona oli ihan jees tyyppi, mutta haluaisin enemmänkin ystäviä. Nukahdin ajatuksessa, että tapaisin jonkun kivan pojan...



Heräsin taas kuudelta. Talossa kuulosti hiljaiselta. Voi olla, että jouduin tänä aamuna lähtemään kouluun yksin. No, täytyi vain kerätä kaikki rohkeus pintaan ja ottaa itseään niskasta kiinni ... Ai niin! Voi hitto, olin unohtanut kysyä saanko mennä autolla kouluun. Toivottavasti äiti heräisi kun olin vielä itse kotona ...



Kävin aamulla heti herättyäni suihkussa, jotta virkistyisin. Eikä kouluunkaan ollut mukava likaisena mennä. Mietin taas kerran tulevaa koulupäivää, ja kertasin mielessäni, että olin varmasti tehnyt kaikki läksyt. Tulin taas kerran siihen tulokseen, että murehdin liikaa.



Kun tulin suihkusta, äitini istui olohuoneessa katsomassa aamu-uutisia. Huokaisin helpotuksesta, voisin kysyä auton lainaamisesta.
- Huomenta Adetta! hän tervehti minua iloisesti.
- Huomenta. Tuota voisinko lainata autoa, että voisin mennä sillä kouluun? kysyin hymyillen.
- Eikös täällä toimi koulubussi? äiti kysyi ihmeissään.
- Joo, mutta se bussikuski on aivan kamala. Sitä paitsi ei siellä bussissa eilenkään ollut ketään, vastasin.
- Ai, no, eiköhän se käy. Aja varovasti! hän varoitti vielä lopuksi, ennen kun käännyin keittiön suuntaan syömään aamupalaa, pian sen jälkeen lähdin kouluun.



Ajoin meidän lavapakullamme koulusta kotiin. Koulussa olin ollut koko päivän vain Yonan kanssa, kuunnellut hänen kyllästyttäviä teiniangstauksiaan ja kuunnellut hänen ihkutuksiaan Masasta. Loppuen lopuksi Yona oli aika pitkästyttävää seuraa; keskustelut pysyivät vain bileiden järjestämisessä, pojissa sekä shoppailussa - ja tietysti pikkuasioista angstaamisessa. Päätin kutsua jonkun niistä kolmesta aikuisesta (ketkä tunsin) kylään, ja pyytää heitä ottamaan tyttärensä mukaan.



Lähdin sisälle tekemään läksyjä. Äiti oli taas töissä, hän pääsi varmaan kolmen maissa. Olin saanut opettajalta arvosanaksi 8,5. Oli kiva pärjätä koulussa hyvin, mutta pelkäsin, että pian minua alettaan pitämään nörttinä tai hikkenä. No, kyllähän Yonallakin oli keskiarvo 10.



Kun olin saanut läksyt tehtyä, menin ulos kylvämään tomaatteja, jota minun oli pitänyt jo eilen tehdä. Pian kuitenkin takaani kuului askelia, ja tervehdys.
- Moi, oletko Adetta? tuntematon poika kysyi ihanalla äänellä.



Käännyin hitaasti pojan puoleen, ja pala nousi kurkkuun. Apua. Tuo poika oli niin .. suloinen. Hän tuli juttelemaan minulle! Olin aivan paniikin vallassa, ja vastasin.
- Öh, ju-juu, olen Ada .. Ad-adetta, vastasin. Helahdin aivan varmasti punaiseksi.
- Juu, niin arvelinkin. Olen muuten Daniel Ozmun, taisit tavata äitini eilen, tämä poika esittäytyi maailman suloisimmalla äänellä. Tähän tyyppiin halusin tutustua.
- Öh juu, tapasinhan minä eilen Jenin, sanoin tökerösti. Poika naurahti, minäkin naurahdin.



Daniel jutteli innokkaasti kaikesta, ja minusta tuntui että meillä synkkasi hyvin.
- Mitä sä harrastat? Daniel kysyi minulta. Siihen mennessä olin jo ehtinyt rentoutua hänen seurassaan, ja vastasin rennosti ja iloisella äänensävyllä:
- Tykkään luistella. Käyn pari kertaa viikossa luistelemassa jäällä, vastasin.
- Ai! Itse tykkään rullaluistelusta, Daniel sanoi pirteänä.
- Niin, rullaluistelu on tosiaan ihan kivaa. Entisessä kotikaupungissa aina kesäisin kävin aina rullaluistelemassa, talvisin luistelin jäällä, kerroin Danielille. Hän nyökkäsi, ja näytti pohtivan jotain.
- Tuota ... Öh, mun pitää lähteä, mutta ... hän sopersi suloisesti. Näytin varmaan tyhmältä kun tuijotin häntä jumaloivalla katseella.
- Niin? sain kysyttyä. Hän vastasi puhumalla yhteen pötköön nopeasti:
- Haluaisitko joskus lähteä kanssani rullaluistelemaan? hän kysyi. Ei ollut tainnut paljon tyttöjä tapailla vapaa-ajalla, kun noin noloa oli kysyä. Naurahdin mielessäni.
- Totta kai, se olisi mukavaa! vastasin. Minusta ei ollut mitään noloa treffailla kaverimielessä (tosin ehkä minulla oli pieniä taka-ajatuksia) vastakkaista sukupuolta vapaa-ajalla.



Kun Daniel oli lähtenyt, kiiruhdin sisälle soittamaan ainoalle Newarkin ystävälleni (entisellä kotipaikalla asuviin ystäviini en pitänyt vielä yhteyttä, koska soittaminen maksoi paljon. Aijoin soittaa sitten kun oli enemmän kerrottavaa).
- Yona täällä.
- No moi! Täällä Adetta!
- Olet iloisen kuuloinen. Onko jotain kivaa tapahtunut? hän kysyi.
- Juu! Tapasin yhden pojan! sanoin Daniel mielessä.
- Ihan tosi!? Asuukse täs lähel? hän sanoi selvästikkin purkkaa jauhaen.
- No, en oikeastaan tiedä. Sanooko Daniel Ozmun niminen mitään? sanoin hymyillen ja kynsiä pureskellen.
- Ai ... se, Yona sanoi ja melkein sylki sanat suustaan.
- Onko Danielissa jotain vikaa? kysyin loukkaantuneena.
- No ... en oikeen tunne häntä. Mut se ei oo kauheesti tyttöjen kaa pyöriny, Yona sanoi.
- Joo, huomasin kyllä, vastasin nauraen.
- Ai, mitä se teki tai sano? Yona kuulosti huvittuneelta.
- Öö, no juteltiin siinä jotain ja sitte se sano et sen pitää lähteä, sitte se kauheen nolona sopersi jotain että voisinko joku päivä mennä sen kaa rullaluistelemaan, sanoin välillä naurahtaen.
- Hei se pyysi sua treffeille! Grau ... Mitä vastasit? Yona kysyi ja jos olisin nähnyt hänen kasvonsa, hän olisi varmaan iskenyt silmää.
- No, tietysti suostuin! Se kyllä kysyi ilman mitään taka-ajatuksia, sanoin Yonalle.
Juttelimme vielä hetken muustakin (tietenkin Yonasta ja Masasta, Yonan bilesuunnitelmista, Yonan kuukausirahasta, Yonan shoppailuista, Yonasta, Yonan asioista, Yona Yona Yona ...). Yona kysyi minua vielä shoppailemaan, ja suostuin siihenkin. Halusin ostaa uusia vaatteita.

---------------------------------

Adetta lähtee ensi jaksossa shoppailemaan, mutta kuka kolmas porukkaan liittyy? (; Entä meneekö Adetta Danielin kanssa rullaluistelemaan? Jos menee, niin miten heillä sujuu? Ihastuuko Adetta Danieliin, tai Daniel Adettaan?
Vihjaan vielä, että seuraavassa osassa mukaan tulee toinenkin poika. Ihastuuko Adetta sittenkin tähän poikaan, eikä Danieliin? ;>

Kunnon saippuasarja. : D
Ens jakso on varmaan pidempi, kun on niin paljon mitä siihen pitäis änkeä.